Toisena päivänä Arnarstapista herättyämme pakkasimme taas auton lähtökuntoon ja lähdimme ajamaan kohti kaukaista Holmavíkin kylää länsivuonoilla. Päivä oli pitkä emmekä juuri poistuneet autosta vaan ryskytimme pikkuteitä koko päivän. Sää oli vaihtelevaa – yllättäen.
Holmavík osoittautui tosiaan pelkäksi kylänpahaseksi, mutta hostellin sänky tuntuu aina yhtä mukavalta pitkän päivän päätteeksi. Ainoa nähtävyys kaupungissa taisi olla noitamuseo, jolta siltäkin odotimme hieman enemmän: näkymätön poika osoittautui vain näkymättömäksi pojaksi. Eikä ollut kovin hyvä pussaamaan!
Aamulla lähdimme ajamaan kohti Islannin pohjoista pääkaupunkia Akureyria. Naurahdimme varoitusmerkille ihmsistä - niitä ei kyllä teillä hortoillut. Päivän matka oli melko pitkä, sillä vuonot, vuoristot ja päällystämättömät tiet hidastavat huomattavasti matkan kulkua. Näkyvyys oli paikkapaikoin todella huono, vuorenrinnettä ylösajaessa se ei juuri naurattanut!
Matkalla halusimme pistäytyä yhdessä luonnonvaraisimmista kuumista lähteistä. Monethan kuvittelevat, että islannissa pulikoidaan tämän tästä luonnonvesissä, mutta kuumat lähteet ovat yleensä todella kuumia tai sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä. Tämä kyseinen Grettislaugin lähdeallas oli kyllä rakennettu kivistä, mutta vesi pulppusi pohjan läpi. Vaihdoimme siis vaatteet pariasteisessa viimassa ja pujahdimme lämpimään veteen. Aijai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti